Maistiaisia lastenhuoneesta!

Kuinkakohan pitkä aika siitä on, kun lupasin laittaa vähän kuvia meidän lastenhuoneesta.... No, tässä nyt hiukan yksityiskohtia, sillä huone on niin siivottomassa kunnossa, ettei se ole kokonaisuudessaan julkaisukelpoinen;)

Sain muutama päivä sitten viimeisteltyä Mion tilkkupeiton. Siitä tuli oikein onnistunut, väreinä beigeä ja ruskeaa. Kuvassa peitto on ehkä vähän tumman näköinen. Taustakankaana peitossa on Elvinasta ostettua ihanaa beige-valkoista patjaraitaa.

Ja kuten kuvasta näkyy, on myös tullut pilkottua GreenGaten astiapyyhkeitä tyynyiksi... Tyynyjä on vielä tulossa lisää, jahka vaan saan kerättyä voimia ompeluun.


Mion sängyn eteen olen virkannut beigestä trikookuteesta tällaisen maton. Samanlainen vaaleanpunainen löytyy Fannin puolelta huonetta. Näissä matoissa tuo alku menee aina nopeasti, mutta loppua kohti hidastuu ja hidastuu...

Fannin tilkkupeitto ei vielä ole valmis. Tilkuista vasta osa on leikattu. Peittoon tulee osittain samoja kankaita kuin Mion peittoon, mutta lisäksi siihen tulee noita ihania GreenGaten Florence-kankaita. Tyynyjä olenkin saanut jo muutaman ommeltua. Ja keittiöpyyhkeitähän niihinkin olen pilkkonut. Tuota ruskeaa Florence-kangasta kun ei enää lopputalvesta löytynyt mistään...

Tämän pikku-keittiönaulakon löysin Ekomatilta kaveriksi lastenhuoneen wanhalle hellalle, joka jossain aikaisemmassa postauksessa näkyykin. Vähän valkoista maalia pintaan ja tuli sievä kuin mikä:) Pieni teepannu on kirpparilöytöjä ja lapset saivat siitä "ihan oikean" kahvipannun muovisen Plaston kannun sijaan.

Sen verran jaksoin eilen istahtaa koneen ääreen, että ompelin keittiöpyyhkeiden jäännöspaloista lapsille pannulaput. Vielä pitäisi ommella minikokoinen astiapyyhe. Sen ompelen varmaan samasta kankaasta, mutta värinä valkoinen.

Lopuksi vielä kuva lastenhuoneen katosta, se sentään ei ole sotkuinen:) Siellä roikkuu tällainen wanha ihanuus, jonka löysin yhdestä osto- ja myyntiliikkeestä. Taitaa olla 40-50-luvulta peräisin. Maksoin siitä 50€, mutta kyllä se oli sen arvoinen. Tuo vähän poikamaisuutta ruusujen keskelle.

Laitan sitten lisää kuvia, kun olen saanut lastenhuoneen siivottua!

Ilona

Heippa pitkästä aikaa!

Kesäflunssa on kaatanut meidän koko perheen sängyn pohjalle jo kahdeksi viikoksi... Minä olen niitä ihmisiä, joilla flunssa on normaalisti ohi kolmessa päivässä, joten tämä on tuntunut pitkältä kuin nälkävuosi. Loppua ei edelleenkään näy, mutta pakkohan tänne oli tulla laittamaan postaus, että elävien kirjoissa ollaan:) Olo on ollut samanlainen kuin noilla kuvan kissoilla, eli aina kun mahdollista, olen mennyt pitkäkseni lepäämään.

Kuva on otettu pari kesää sitten Kreikassa, isäni lapsuuden kodissa, pienessä vuoristokylässä. Siellä asustelee isotätini n. 20 kissansa kanssa. Erakkoluonne, mutta rakastaa eläimiä ja kukkasia. Sen verran hyvin hän noita kissojaan ruokkii, ettei niistä juurikaan hiirenpyytäjiksi ole, mieluummin makoilevat viiniköynnösten varjossa:)

Flunssasta huolimatta lapset ovat kyllä jaksaneet touhuta. Ja koska viime viikonloppuna oli niin upea ilma, niin emmehän voineet vain jäädä neljän seinän sisään. Niinpä virittelimme sekä launataina että sunnuntaina kerrostalomme pihalle pienen uima-altaan, johon lapset, naapureiden lapset mukaanlukien, pääsivät polskimaan.

Meillä on ollut onni saada aivan ihania naapureita! Itse olemme asuneet tässä asunnossa reilu kolme vuotta ja sinä aikana tähän on muuttanut useampia lapsiperheitä. Lapset ovat keskenään hyvin samanikäisiä, joten leikkiseuraa on lähes aina tarjolla. Sunnuntaina päätimmekin yhteistuumin grillailla pihalla nyyttärimeiningillä. Jokainen toi, mitä kaapista löytyi ja ilta oli oikein mukava. Lapsilla oli hauskaa ja niin taisi olla meillä vanhemmillakin:)

Mutta vielä on siis olo aika nuutunut, joten älkäähän ihmetelkö, jollei minusta pariin päivään mitään kuulu.

Oikein ihanaa loppuviikkoa teille kaikille toivotellen,
Ilona