Nimpparisetti kummitytölle

Olimme viikonloppuna kyläilemässä kummitytön luona nimipäivien merkeissä. Tai oikeastaan nimpparit olivat jo keväällä, mutta kyläilyt jäivät tuolloin. Meillä itsellämme ei ole tapana viettää nimipäiviä, mutta kummitytöllä on kaksoissisko, joten heille onkin ollut tärkeää, että joskus on ihan ikioma juhlapäivä.

Surruttelin hänelle syksyisen setin.

Tunikan kankaaksi valikoitui kauan sitten naantalilaisesta kangaskaupasta (jota ei enää ole ja jonka nimenkin olen näköjään unohtanut..) ostettu Hilcon kukkatrikoo. Tai oikeastaan se on trikoon ja ohuen joustocollegen välimuoto...

Leggingsit ja puseron tasku taas on ommeltu Jätti Rätin paloista löytyneestä joustocollegesta, jonka nurja puoli on ihanan pehmoiseksi harjattua. Tunika on muokattu Ottobren Pupunen-kaavasta ja leggingsit on ommeltu omalla kaavalla. Tunikan tasku oli hitti. Siskolla on kuulema kahdessa puserossa "läpitasku", mutta tämä oli kummitytölle ensimmäinen tällainen taskuvaate.

Sovituskuvaa ei valitettavasti ole, mutta vaatteet vaihdettiin päälle jo kesken juhlien:) 

Ilona

Pipoja kaupan!

Kesällä oli tosiaan kangasvarastojen tuhoamisprojekti menossa ja sivutuotteena syntyi kasa pipoja. Kankaat olivat epämääräisen muotoisia kaistaleita, joista ei juuri muuta olisi saanutkaan aikaiseksi. Osa pipoista tuli meidän lasten käyttöön ja muutama lahjoitettiin kavereille, mutta vielä on monta jäljellä. Yritän viikonlopun aikana listailla niitä huutikseen, mutta sitä ennen voi tästä bloginkin kautta niitä varata, jos sattuu joku ei-ompelija tänne eksymään:) Kommenttikenttään voi laittaa varauksen ja sitten olla s-postitse yhteydessä. EDIT 6.9. Pipot löytyvät nyt huutiksesta täältä.

Kaikissa pipoissa on trikoovuori. Kokonumero on lapsen päänympärysmitta.

Koot 46-48cm

Metsolan Lada-pipo on joustofroteeta, Walmet puuvillaneulosta ja Noshin Kirsikat trikoota.
Näistä ei nyt valitettavasti ole sovituskuvaa, kun kotoa ei tuon kokoista päätä löydy, mutta ovat saman mallisia kuin seuraavan koon pipot (sovituskuva alempana).

Koot 49-51(52)cm
A.

Yllä olevat pipot ovat kaikki joustofroteeta, paitsi ruskea Walmet, joka on puuvillaneulosta, alempana olevat kaikki trikoota.

B.

 C.

D.

Alla vielä sovituskuva koon 49-51(52)cm piposta:

Eli malli on tuollainen hiukan lörppä. Pojan päänympärys on 50,5cm. Kooksi olen laittanut tuon 49-51cm, mutta todennäköisesti menee vielä 52cm kokoiseen päähän.

Koot 52-54(55)cm

A. 

Ylärivin pipot joustofroteeta, alimmainen puuvillaneulosta.

 B.

C.

Alimmainen Retro-pipo on tehty kierrätystrikoosta.

Ja alla vielä sovituskuva koon 52-54(55)cm piposta:

Tytön päänympärys on 53cm, joten olettaisin ainakin trikoisten pipojen mahtuvan vielä 55cm kokoiseen päähän. Tämän koon pipot ovat lörppämallia.

Terkuin,
Ilona

Parveke valmiina talveen

Meillä ei ole parvekelaseja, joten parveke pitää aina huolehtia talvikuntoon ennen lumia. Viime viikonloppuna sain sen vihdoin tehtyä. Nyt kelpaa huomista lumimyrskyä odotellessa.

Tänä vuonna ostin vain muutaman kanervan, jotka maksoivat 1€/kpl. Muuten mennään ihan havuilla ja varvuilla. Rukinpyörän pelastin naapurin kynsistä, kun hän oli tunkemassa sitä roskikseen.

Vanha puupenkki oli mieheni työkavereiden tupakkapenkkinä. Työkaverit saivat uuden penkin ja minä tämän:)

Vähän jouluista väriä.

Parvekkeemme on vähän haasteellisen mallinen, yli 6metriä leveä ja 1,20 metriä syvä. Kaikenlaisia koreja ja laatikoita on kesäkukkia varten, joten vaatii aina vähän kekseliäisyyttä, miten ne saa järkevästi talveksi pieneen tilaan.

Käpyjä kävimme pari viikkoa sitten keräilemässä lasten kanssa jouluaskarteluja varten. Otin ne sisälle kuivumaan ja koin sitten kaksi vuorokautta kauhunsekaisia hetkiä, kun käpyjen mukana tulleet kuusenkäpyluteet tekivät invaasion kotiimme!!! Superhyper-raid-käsittelyt ja ötökät kuolivat, joskin myöhemmin luin netistä, että ovat samoja ötököitä, joita tulee esim. joulukuusen mukana sisälle ja kuolevat sisätiloissa ihan itsestäänkin ilman myrkkyjä.... No kävyt ovat kuitenkin turvallisesti nyt parvekkeella:)

Pikkuisen männyntaimen ostin Plantagenista. Ei varmaan selviä talven yli, mutta on ihan kiva jouluinen koriste. Jouluvalot kulkevat parvekkeen kaiteessa ja sitten noissa varvuissa ja kanervissa.

Olisipa meillä sisälläkin yhtä siistiä..

Ilona

Pimeä mies

Minulla on mies, joka pyöräilee työmatkat ja joka käyttää mustia vaatteita ja joka kysyi minulta viikko sitten, mihin muka takavaloa pyörässä tarvitaan...

Hän sai minulta tänään lahjaksi hengenpelastus-huomioliivin.

Ja koska miehelläni on myös huumorintajua, liivistä ei tullut ihan perinteinen.

Mies ehdotti vielä taakse tekstiä "Don't run, we're your friends". Ja sanoi voivansa kääräistä myös palan foliota päähän. Joten jos Turun seudulla törmäätte moiseen, se on mieheni:)

Liivin etuosa on ihan tavanomainen, heijastinnauhakin loppui vähän kesken. Tarvikkeet ovat samoja kuin pojan heijastinliivissä. Sään kestävä ulkoilukangas Eurokankaasta, heijastinnauha ja -tere JättiRätistä ja heijastinkangas Tiimarista.

Pahoittelut surkeista kuvista, en jaksanut panostaa...

Terkuin,
Ilona

Heijastinliivi pojalle

Esikoinen aloitti syksyllä koulutien ja pimeneviin aamuihin ja tietysti iltoihinkin syntyi viime tipassa tämä huomioliivi.

Poika ei ole oikein innostunut niistä perinteisistä keltaisista liiveistä, joten päätin ommella sellaisen liivin, jota tulisi mielellään pidettyä. Musta oli tietysti taas toivelistalla (varsinainen huomioväri pimeässä...). Ihan näkyvä siitä kuitenkin tuli.

Minulla vaatimuksena oli näkyvyyden lisäksi säänkestävyys ja likaa hylkivä kangas.  Eurokankaasta löytyi musta ulkoilukangas, jossa nurja puoli on hopean värinen. Heijastinnauha ja -tere puolestaan löytyivät JättiRätistä. Sivuille laitoin leveät kuminauhat. Tarroja en sivuille halunnut laittaa, etteivät ne hangatessaan repisi takkia rikki.

Etupuolelle löytyi vielä vanhoista varastoista henkkamaukan Darth Vader -silityskuva, jonka ompelin kiinni liiviin.

Ja nyt, ihanan valoisia sovituskuvia....

Yksi, mitä olisin ommellessa kaivannut, oli jonkin sortin "muovinen" vinonauha. Olisi saanut saumoista siistimmät. Nyt vaan harkoin reunat ennen ompelua. Puuvillaista vinonauhaa en halunnut käyttää, koska se kastuu läpimäräksi. Onkohan sellaista tekokuituista olemassa...?

Terkuin,
Ilona

Viikon takaisia...

Edellisviikonloppuna nipistin itselleni vähän ompeluaikaa ja tässä saldo:

Eli ei mitään uutta auringon alla, näitä on nähty ennenkin muiden blogeissa. Minä vaan hiihdän perässä ajanpuutteen vuoksi... Sampsukan pöllökankaan taisin tilata heti, kun sitä sai jo ostaa ennakkoon... Ja näin pitkään kesti, että sain siitä jotain aikaiseksi.

Sekä puseron että housujen kaava on oma. Olen ennen käyttänyt Miolle paljon Ottobren Saimi-housukaavaa, mutta poika on venähtänyt kesän aikana pituutta, kun taas paino ei ole lisääntynyt, joten piti tehdä hoikkeliinille vähän istuvampi kaava.

 Fannille valmistui sitten samoista kankaista setti. Singoallan kaava on myöskin oma ja taitaa sille olla enemmän käyttöä keväämmällä, koska nyt tuntuu hiukan reilun kokoiselta. Legginsien kaava on niinikään oma. Pöllökangas siis Sampsukasta ja molempien housujen vihreä joustofrotee Eurokankaan palalaarista.

 Tämäkin kangas on jo pitkään roikkunut kaapissa odottamassa ompeluvuoroaan. Nyt Fanni sai siitä itselleen tunikan. Kangas ei ehkä ole ihan niin hyvän laatuista kuin hinta antaisi olettaa. Pohjakangas paistaa vähän läpi. Kuosi on kyllä ihana! Legginsit ompelin yhteensopivasta ruskeasta ja keltaisesta velourista. Pupupöllömetsä-kangas Lasten Metsolasta, keltainen velour Minvillasta ja ruskea Riemulista (ja ovat muuten molemmat hyvän laatuisia). Tunikan kaavana Ottobren Tilda-trikoomekko. Tykkään tuosta kaavasta ihan älyttömästi ja muokkailemalla siitä saa helposti mekon, puseron ja tunikan lyhyillä tai pitkillä hihoilla!

Ja lopuksi vielä Mitjalle housuja samoissa sävyissä. Vihreä on samaa joustista kuin isompienkin pöksyt, tummanruskea velour on muistaakseni Riemulista ja raidallinen trikoo on minun vanha puseroni:)

Nyt lähdemme kerhoon!
Ilona

Parveke syyskuntoon

Siivosin jo muutama viikko sitten parvekkeemme. Tarkoitus oli laittaa jotain syksyisen sävyistä, kuten oranssia ja keltaista, mutta päädyinkin sitten valkoiseen ja vihreään. Kävin ostamassa krysanteemeja, tädykkeitä, callunoita, hopealankoja sekä syysastereita.

Parveke onkin nyt sitten asuntomme ainoa siisti nurkkaus. Mistäs saisi voimia ja aikaa ylettää siivous myös sisätiloihin...?
Ilona

Syksyistä parvekkeelle

Kesällä jäi kaikki sisustaminen ja kodin laittaminen minimiin, mutta nyt tekee taas mieli vähän laittaa kotia syyskuntoon. Olen aloitellut todella rauhallisella aikataululla parvekkeesta. Kesämatto ja -tyynyt on pesty ja pakattu odottamaan ensi kesää, mutta parvekkeen siivous on vielä pahasti kesken... Ostin kuitenkin parvekkeen koristukseksi vähän kanervia ja istuttelin niitä koreihin ja purkkeihin.

Muutaman kynttilänkin laitoin tähän käyttöä vaille jääneeseen "lyhtyyn". Vähän piti sitä sitten piristää parilla paperiruusulla ja pellavanauhalla, jottei ihan hautajaiskynttilältä näyttäisi...

Kesän väreistä vaaleanpunainen saa nyt väistyä ja tilalle tulee sitten vähän vihreää. Parveketuolit kun ovat vihreät, niin eipä tuota värivalintaa kummemmin tullut pohdittua...

Lapset olivat isän kanssa yhtenä päivänä metsäretkellä ja olivat keränneet koreihinsa käpyjä. Niistä olisi sitten tarkoitus sadepäivänä askarrella jotain kivaa parvekkeen koristukseksi:)

Tämän viimeisen kuvan kanervan ostin ihan kukkakaupasta, siinä on niin mahtava väri, joka ei kyllä kuvassa tule esiin. Tämän hinnalla olisi varmasti marketista saanut kaksikin, mutta tämä yksilö oli kyllä niin tuuhea ja upea, että se oli pakko saada mukaan:)

Laitan sitten parvekkeesta lisää kuvia, kunhan olen sen ensin saanut siivottua...

Ilona