maanantai 28. kesäkuuta 2010

Steiner-nuken prototyyppi

Piti vielä tänä iltanakin virkkailla uutta beigeä pyöreää mattoa huutikseen, samanlaista kuin tuossa aiemmassa postauksessa, mutta virkkuukoukku-perhana katkesi... No saavat sormetkin levätä... Siispä siirryin tänne koneelle.

Opiskelukaveri kävi reilu viikko sitten kylässä 6-viikkoisen vauvansa kanssa. Tietysti siinä juteltiin kaikenlaisia lapsiin liittyviä asioita ja ystäväni mainitsi, että heidän neitinsä oli nimiäislahjaksi saanut itse tehdyn Steiner-nuken. Minulle tämä oli uusi tuttavuus ja koska ystäväni kertoi vauvan olevan aivan innoissaan nukesta, päätin tutkia asiaa lähemmin, josko meidän Mitjallekin moinen pitäisi tehdä...

Netistä oli kuitenkin yllättävän hankalaa löytää kyseisestä nukesta kattavaa ohjetta, joten kokoilin sitten linkkejä ja vinkkejä sieltä täältä ja tähän olen sitten koonnut jonkinmoisen ohjeen Steiner-nuken tekoon. Lisäyksiä, korjauksia ja vinkkejä otan mielelläni kokeneemmilta vastaan! Tämä nukke oli vasta prototyyppi ja Fannikin jo ilmoitti moisen haluavansa, joten tulee tässä varmaan toinenkin tehtyä:)

Ideahan käsittääkseni on, että nukke tehdään kokonaan luonnonmateriaaleista.
Sen verran tuosta luonnonmateriaalien käytöstä joustin, että käytin tuollaista apteekista saatavaa "sukkaa" apuna päätä tehdessä. (Pienisilmäisempi olisi ollut parempaa, mutta tätä nyt sattui lääkekaapista löytymään.) Ompelin "sukan" ensin toisesta päästä kiinni ja täytin sen sitten huovutusvillalla. Ostin sellaista värjäämätöntä villaa, mutta kun Mitja on tuota nukkea imeskellyt, on se kuitenkin hieman värjännyt kangasta. Seuraavaksi ostan ehkä valkoista, jos teen imeskeltävän nuken... Pään saa täyttää aika tiukkaan ja kovaksi.

Pään alaosaan jätetään tuollainen varsi, joka muodostaa sitten nuken rinnan. Tuohon kaulan kohdalle kieputin vain vahvaa verhoilulankaa. "Sukan" alaosan ompelin myös umpeen.

Sitten muotoilin kasvot. Käytin pitkää Tilda-neulaa ja vahvaa verhoilulankaa. Ensin työnsin neulan pään läpi korvan kohdalta, n. pään puolestavälistä (ei solmua langan päähän, vaan n. 10cm jätetään roikkumaan). Sitten toin langan toisen korvan kautta kasvojen yli ja solmin langat tiukalle solmulle. Sen jälkeen vedin langan päälaen yli, sitten toisesta korvasta sisään pään läpi ensimmäiseen korvaan. Sitten vedin langan leuan alta ja taas toisen korvan kautta pään läpi ensimmäiseen korvaan. Ja sama sitten vielä niskan puolelta.


Sen jälkeen sidoin langat tiukkaan solmuun ensimmäisen korvan kohdalle. Huh, olipa hankalaa selittää...

Sitten pingotin nuppineulojen avulla ihonvärisen puuvillatrikoon kasvojen ympärille.

Ja muotoilin kankaan ompelemalla sen muotoonsa päälaelta niskaan. Tuohan jää sitten hiusten alle piiloon, joten siistiä ei tarvitse olla:)

Ja tältä pää sitten näyttää edestä. Kaulaan on taas kieputettu vahvaa lankaa.

Sitten merkkasin nuppineuloilla silmien ja suun paikat ja ompelin pään alaosastaan myös kiinni. Steiner-nuken kasvoista tehdään aika neutraalit, jotta lapsen mielikuvitukselle jää tilaa. En tiedä allekirjoitanko tätä, mutta teinpähän nyt sitten niin.

Sitten tein kampa-puuvillasta hiukset. Tälle nukelle letitin ne, sillä hiusten pitää kestää repimistä ja imeskelyä... Parempaakin hius-materiaalia olisi esim. villalangoissa ollut tarjolla, mutta ajattelin niistä ainakin osan päätyvän Mitjan vatsaan... En nyt sen enempää vinkkejä tuohon hiusten kiinnittämiseen laita, koska itsekin kaipailisin siihen vinkkiä!

Vartalon kaavat piirsin ihan vapaalla kädellä sen jälkeen kun olin saanut pään valmiiksi. Tuota peukaloa ei olisi näin pieneen nukkeen edes kannattanut tehdä, ensi kerralla jätän pois. Tuo viiva, jossa lukee "ompele tähän asti" on ikään kuin kainaloiden kohta.

Sitten leikkasin kaavanosat ihonvärisestä puuvillasta, ompelin ja täytin ne samaisella lampaanvillalla.

Seuraavaksi kiinnitin kädet ompelemalla ne käsin kiinni nuken "rintaosan" takapuolelle.

Tästä työvaiheesta unohdin ottaa kuvan. Vartalo-osa (se, jossa on myös jalat) ommellaan kiinni siten, että se kaavassakin näkynyt viivan kohta (johon asti siis ommelkin ommellaan) tulee tuonne käden alapuolelle, kainalon kohdalle. Sitten vaan käsin ommellaan vartalo kiinni kädenteihin. Sen jälkeen vartalo ommellaan myös kiinni kaulaan. Loppuvaiheessa voi vielä lisätä täytettä.

Lopuksi kiristin vielä nilkkojen ja ranteiden ympärille langat. Sitten nukke onkin vaatteita vaille valmis. En ole vielä ehtinyt tälle mitään vaatetta ompelemaan, mutta suunnitelma on jo. Siihen tulee kirkkaita värejä, pinnaltaan erilaisia kankaita ja varmaan jotain lippulappuja hiplattavaksi:) Mitja on kyllä tykännyt nukesta ihan tällaisenaan. Villatäyte tuntuu varmaan mukavan lämpöiseltä, kun nukkea halailee. Kovasti on poika myös imeskellyt juuri noita käsiä ja jalkoja, ovat varmaan juuri suuhun sopivat. Miehen mielestä miinuspuoli on hajuhaitta, mikä ilmenee, kun imeskeltäessä villa alkaa haista aika reippaasti navetalta...

Nyt nukkumaan,
Ilona

25 kommenttia:

  1. Yhdessä illassa ehdit tehdä koko nuken?! Vau. Kaunis nukke kaikessa yksinkertaisuudessaan.

    VastaaPoista
  2. Hienolta näyttää :) Olen joskus itsekkin tehnyt samnlaista nukkea opiskeluaikoina. Villaa nukkeen laitettiin tosiaan reilusti ja pään ympärys vastasi vastasyntyneen (pienen vauvan) päätä. Hyvällä onnella Halikon käsi-ja taideteollisuus oppilaitoksesta saattaisi vielä löytyä stainer nuken teko-ohje :)
    Oikein aurinkoista viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  3. Iik, miten ihana! Niin suloinen!

    En ole muuten vieläkään mitannut niitä vanhoja kannenpäälysiä, mutta jospa muistaisin ensi visiitillä...

    VastaaPoista
  4. Kivalta näyttää! :)
    Mä tein koulussa joskus muinoin oman Steiner-nuken. En kyllä valitettavasti enää muista miten se tapahtui, muuta kuin sen että hommassa meni tolkuttoman kauan. ;0

    VastaaPoista
  5. Ei tähän nukkeen tosiaan kauan mennyt, mutta tämä onkin sellainen vauvakokoinen, n.30cm. Ei nyt mikään kovin hyvin onnistunut tekele, mutta vauvalle ainakin mieluinen.

    Heidi, kiitos vinkistä, pitää etsiä:)

    Vekarus, sama pää kesät talvet;)

    Olitko Norppa-Stiina Steiner-koulussa, vai teittekö muuten vaan käsitöissä?

    VastaaPoista
  6. Minäkin muistaisin, että olisimme tehneet steinerin ala-asteella, mutta muistankohan nimityksen väärin? Pää ja vartalo nimittäin sidottiin suorakaiteen muotoisesta kankaasta, pää keskelle ja kulmiin kädet ja jalat. Sitten nukelle ommeltiin haalari, johon tämä pujotettiin ja se toimi tavallaan vartalona.

    -Paula

    VastaaPoista
  7. Moi Paula, tuollaiseenkin versioon törmäsin netissä.

    VastaaPoista
  8. Hei, olen tehnyt noita nukkeja erikokoisia. Ne ovat aivan suloisia! Myös tuo ylemmässä kommentissa kerrottu malli on steinernukke. Niitäkin olen tehnyt erivärisiä. Lapset ovat tykänneet. Aurinkoisia kesäpäiviä t Maria

    VastaaPoista
  9. Todella hieno nukke! Mulla oli sellainen kirja kirjastosta lainassa joku aika sitten, jossa oli todella tarkat ohjeet tuollaisten nukkejen tekoon. Malleja kirjassa oli aika monta. En valitettavasti muista kirjan nimeä tai tekijää, mutta vihreät kannet siinä oli. Itse en silloin kerinnyt kuitenkaan tekemään nukkea, ihailin vaan kuvia.

    VastaaPoista
  10. Ihana nukke! Löysin itse kotoa näitä nukkeja puoliksi tehtyinä, siis nukelta näyttää, mutta ilman silmiä, suuta, hiuksia jne. Äitini on niitä joskus aloittanut tekemään ja nyt olen itse miettinyt mitä ihmettä niillä teen. Ehkäpä nyt inspiroidun ja saatan ne valmiiksi...

    VastaaPoista
  11. Ihana nukke, niin suloinen!
    Aurinkoista kesän jatkoa!
    -kisu-

    VastaaPoista
  12. Oih, kun ihana nukke! Olet kyllä taitava! Jään odottelemaan minkälaiset vaatteet nukke saa ylleen. :)

    -Heini-

    VastaaPoista
  13. Mulla on yksi pieni nukke jonka on joku käsityöläinen tehnyt. Tyttöni sai sen lahjaksi vauvana tädiltäni. On tosi suloinen. Suloinen on tuo sinunkin nukke :)

    Anne

    VastaaPoista
  14. Heips.

    Törmäsin sinun blogiin ihan vahingossa. Itsekin juuri parhaillaan yhtä pehmeää (steiner-nukkea) työstän. Kirja vinkit haluan jakaa: Karin Neuschutz, (toi vika u on saksalainen, mut en tiedä mistä tulee) Ommellaan nukkeja. Aivan ihana kirja, upeita kuvia, kaavoja niin nukeille kuin vaatteille. Ja toinen on saman kirjailijan Pehmeät nuket.

    Tein itse vuosi sitten ekan nuken ja hommaan olen vähän hurahtanut, nyt etenkin ton omellaan nukkeja-kirjan myötä.

    T.Heidi

    VastaaPoista
  15. Kiitoksia vinkistä!
    Minäkin törmäsin tuon nimiseen kirjaan netissä, mutta oli kirjastossa juuri lainassa.. :(

    VastaaPoista
  16. Hei,
    Itselläni heräsi nyt kiinnostus tuollaisen n uken tekoon, mutta mietin tässä, että miten nuo kasvot tehdään, siis silmät ja suu.. Tehdäänkö ne valmiiseen päähän ja miten lnka päätellään? En keksi keinoa, vaikka tässä jo tovin pohtinut ;)

    VastaaPoista
  17. Heippa anonyymi! Kannattaa käyttää sellaista pitkää neulaa, joka ulottuu koko pään läpi. Silmien ja suun ompelun voi aloittaa takaraivolta ja lopuksi solmia tai muuten päätellä lankojen päät sinne. Hiukset sitten peittävät päätellyt langat.

    VastaaPoista
  18. Voi minäkin haluan ommella tuollaisen nuken pojalleni joululahjaksi. Olen viimeksi ommellut mitään yläasteella 20 vuotta sitten.... Minkä verran pitäisi ostaa tuota trikoota ja villaa jne? Hiukset taitaa olla vaikein jos ajattelee että tekisi poikanuken.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No moikka! Puoli metriä trikoota riittää. Villaa ostin yhden pussillisen, mutta en kyllä yhtään muista montako grammaa oli... Poikanukelle voisi hiukset tehdä samalla tekniikalla kuin ryijyjä tehdään. Netistä varmaan löytyisi siihen ohje:)

      Poista
  19. Kiitos! Löysin ryijyn solminta ohjeen! Noin se tukka varmaan onnistuu.. Sitä tiiä mikä käsityöläinen minusta vielä tulee...
    :)

    VastaaPoista
  20. Ensimmäisen Steinernuken opettelin tekemään kurssilla 30 vuotta sitten. Nyt innostuin taas ja paras ohjeistus löytyi tästä kuvien kanssa.Yksi tapa tehdä tukka on myös sellainen, että parsinlankaan laittaa pitkähkön säikeen ja ompelee sillä. Ensin jätetään alkusäie senmittaiseksi kuinka pitkäksi tukan aikoo , sitten muutama kiinnityspisto tukan juureen ja loppusäie taas jätetään samanpituiseksi kuin alkusäie. Näin jatketaan koko tukan alue. Näin laitetut hiukset kestävät kiskonnankin hyvin.

    VastaaPoista
  21. Itse olen ollut yläasteaikanani (eli yli kymmenen vuotta sitten) kansalaisopiston nuken teko kurssilla jossa tehtiin vastaava nukke mutta sitä ei vaan nimitetty steiner nukeksi. Tein useamman nuken jotka ovat vieläkin minulla tallella. Harmittaa vaan kun olen hukannut ohjeet ja kaavat.

    Pää me tehtiin hieman eri tavalla. Ensin tehtiin ns. ”kaularanka” leikkaamalla/repimällä lakanakankaasta noin 15cm suikaletta jota sitten käärittiin tiiviiksi rullaksi (paksuus ehlä3-4cm) ja tämä solmittiin kalastajalangassa tiukaksi ”patukaksi”. Tämän päälle alettiin tekemään villasta eli otettiin levynä olevasta villasta ohuita kerroksia ja lisäiltiin niitä päällekkäin. Kun pallo oli aika iso niin päälle vedettiin lakanakangas tiukasta. Tämän jälkeen muotoiltiin pää langan avulla (harmikseni en enää muista mistä kohdin ja miten langat sidottiin jotta saatiin oikea muoto aikaiseksi… tuli siis sellaiset ihanat vauvan kasvot). Tämän päälle laitettiin sitten vielä ihan värinen joustava kangas. Tuosta alussa tehdystä ”kaularangasta” jäi siis osa pään ulkopuolelle ja se menee vartalon sisään (pää pysyy tukevasti pystyssä ja nukke on ns jämäkkä). Vartalo ja kädet olivat muodoltaan aikalailla samat kuin sinulla kuvissa. Tosin jalkojen ja vartalon väliin tehtiin ommel jalkojen täyttämisen jälkeen eli nukke menee myös istuvaan asentoon. Hiuksista en tarkkaan muista miten me ne tehtiin mutta mitä noita nukkeja katson niin taidettiin vain leikata iso kasa langanpätkiä ja ensin ommeltiin hiuksen värisellä langalla ne keskijakauksesta kiinni ja sitten toinen kierros alemmat (korkeus ehkä korvan yläpuolella) ja sitten letitettiin kiinni.

    VastaaPoista