tiistai 21. syyskuuta 2010

Kuva-arvoitus!

Mikä tämä on?


No, se on peppu...

...jossa on leppis!

Teki mieli kokeilla ommella tuollaiset Me&I -malliset haalarihousut Mitjalle. Tämä on siis ihan prototyyppi, Eurokankaan joustiksesta ommeltu. Kaava on ihan oma ja tuurilla onnistui melkein ensimmäisellä kerralla. Ainoa, mikä ärsyttää on se, ettei noita olkaimien kaarevia kohtia pysty oikein tuolla peitetikkikoneella huolittelemaan, vai pystyykö..? Tykkään juuri tuosta kaarevasta mallista, enkä haluaisi tehdä noita olkaimien "päitä" Tutta-tyyliin...

Takapuolelle pääsi sitten tuo leppis. Valitsin yksinkertaisen kuvion, koska en ollut varma, onnistuuko koko malli. Ekaa kertaa uskaltauduin myös testaamaan Prymin neppipihtejä. Turhaan sitä olin jännittänyt, helppoahan tuo oli. Paitsi että olisi pitänyt valita vähän järeämmät nepparit.

Mukavaa viikkoa!
Ilona

torstai 16. syyskuuta 2010

Parveke syyskuntoon


Siivosin jo muutama viikko sitten parvekkeemme. Tarkoitus oli laittaa jotain syksyisen sävyistä, kuten oranssia ja keltaista, mutta päädyinkin sitten valkoiseen ja vihreään. Kävin ostamassa krysanteemeja, tädykkeitä, callunoita, hopealankoja sekä syysastereita.






Parveke onkin nyt sitten asuntomme ainoa siisti nurkkaus. Mistäs saisi voimia ja aikaa ylettää siivous myös sisätiloihin...?
Ilona

torstai 9. syyskuuta 2010

Kuinka juoda rauhassa aamutee?

Kolmen pienen lapsen äitinä törmään aina vaan useammin siihen, ettei aikaa millekään omalle juurikaan löydy. Olin ladannut kaikki toiveet viime viikonloppuun, jolloin minun piti pitkästä aikaa istahtaa ompelukoneiden ääreen, mutta sitten mies otti ja sairastui. Flunssaan, mutta tiedättehän, kuinka miehet ovat flunssassa paaaaljon sairaampia kuin naiset, mikälie geenivirhe...

No, nyt meidän pikku-ukkelilla on sitten alkanut ensimmäinen "haluan olla kosketusetäisyydellä äidistä" -kausi, joten ompeluhaaveet voi nakata suoraan nurkkaan. Pelkkä aamupalan syöminen tuottaa nimittäin vaikeuksia. Tänään sitten muistin konstin, jonka eräs tuttavani, kaksosten äiti, minulle jo jokunen vuosi sitten paljasti. Tähän vaaditaan lapsi, joka osaa istua ja olla tukehtumatta pieniin leivänmuruihin.
1. Ota muovinen muki tai muu vähän syvempi ja kapeampi astia. Lautanenkin käy, mutta tällöin vapaahetkesi lyhenee, sillä vaikeustaso laskee.

2. Revi pieniä leivänpalasia (lapsen purukalustosta riippuen) mukiin.

3. Aseta lapsi lattialle mukin kanssa. (olet tietysti jo etukäteen keittänyt teevettä/kahvia valmiiksi ja levittänyt sanomalehden pöydälle)

4. Sitten käytät tosi tehokkaasti ne 10 minuuttia, jotka sinulle jäävät aamupalan nauttimiseen ja uutisotsikoiden pikaselaukseen.

5. Voit välillä tunkea muruset takaisin mukiin, jos lapsesi älyää ne heti sieltä kaataa. Ilmeisesti hauskinta nimittäin on kaivella niitä sieltä mukista käsin, siksi siis syvempi ja kapeampi astia antaa sinulle enemmän vapaa-aikaa.
6. Miinuspuolena tässä jutussa on se, että rikospaikka jää aina sotkuiseksi ja syyllinen livahtaa vähin äänin karkuun.

Valitettavasti tämä keino ei anna riittävästi aikaa ompelulle. Joten mitään valmista ompelurintamalta ette tule ihan lähipäivinä näkemään. Pitänee kehitellä tätä ideaa eteenpäin...

Meille kotiutui tällä viikolla myös ihanainen PaaPii-pupu, joka ilahdutti kovasti!

Mukavaa loppuviikkoa!
Ilona