Lupailin postausta lomamatkastamme ja samalla vinkkejä muille kreikanmatkaajille vaikka ensi kesäksi.
Vietimme
tosiaan koko heinäkuun isäni synnyinmaassa Kreikassa. Perheemme lisäksi
matkalle tulivat myös vanhempani. Isäni käy Kreikassa vuosittain, mutta
meidän 5-henkisen perheen reissaaminen on sen verran tyyristä puuhaa,
ettei meillä siihen joka kesä ole mahdollisuutta. Niinpä olinkin
tyytyväinen kun lentoja etsiskellessäni törmäsin
Norvegianin
edullisiin hintoihin. Helsinki-Ateena lennot olivat edullisimmillaan
49€ ja koko perheemme lennot maksoivat yhteensä n. 750€ (sisältäen
matkalaukut, peruutusturvat, paikkavaraukset yms..). Itse lentoyhtiöstä
ja koneista ei ole mitään huomautettavaa, kaikki toimi hyvin, ei voi
kuin suositella!
Pari päivää hengähdimme ensin
Ateenassa, ennenkuin jatkoimme matkaa pieneen kylään nimeltä
Selianitika. Selianitika (A) sijaitsee Peloponnesoksen nimimaalla n. 30
km:n päässä Patraksen satamakaupungista.
|
Kuva netistä |
Ateenasta sinne pääsee helposti linja-autolla.
Ateenasta lähtee busseja Patrakseen n. 30 minuutin välein. Bussi
pysähtyy Aegion (Egio) kaupungissa, josta on mahdollista ottaa
paikallisbussi Selianitikaan. Me päädyimme taksiin, joka veloitti huimat
10€:) Bussi olisi varmaan tullut kalliimmaksi. Bussimatka Ateenasta
Aegioon kestää n. 2 tuntia.
|
Selianitika illansuussa |
Hotellin oli jo varannut etukäteen Suomesta käsin. Meilasin suoraan useampaan hotelliin ja päädyimme lopulta
Kanelli Beach:iin.
Neljän hengen huone maksoi 60€/yö ja hintaan sisältyi aamiainen.
Hotellissa oli myös uima-allas, mikä oli lasten kannalta kiva. Rannalle
taas ei tarvinnut kuin kävellä tien yli. Joka päivä tuli käytyä sekä
meressä että altaassa.
|
Selianitikan uimaranta |
Selianitika on reilun tuhannen asukkaan kylä, jossa
lomailee pääasiassa kreikkalaisia. Niinpä siitä ei ole päässyt
kehkeytymään mitään turistirysää (joita me pyrimme välttelemään).
Löysimme myös ihanan ravintolan, jossa söimme päivittäin. Annokset
maksoivat n. 6-8€ ja olivat sen verran isoja, että esim. kolmelle
lapselle riitti hyvin yksi annos. Ravintola tuotti myös itse oman
viininsä, eikä ravintoloitsija laskuttanut siitä lainkaan (kuulema talon
tapa)!!! Aterian päätteeksi saimme joka kerta myös joko jäätelöt tai
vesimelonia ilmaiseksi. Hyvä ravintola on Kreikassa helppo bongata niin,
että seuraa vaan, minne paikalliset menevät syömään.
Kymmenen
rantapäivän jälkeen jatkoimme bussilla matkaa Patrakseen. Siellä teimme
vähän ruoka- sekä remonttitarvikeostoksia ja jatkoimme matkaa isäni
kotikylään Platanokseen. Se sijaitsee n. 30km Patraksesta sisämaahan
päin.
|
Platanos, kotitalon portilta |
Platanos on pieni n. 15 asukkaan vuoristokylä.
Kesällä siellä on toki enemmänkin ihmisiä, kun lomalaisia tulee
lapsuudenkoteihinsa kesänviettoon.
Meidän
kaksiviikkoinen kului lähinnä remontin merkeissä. Kunnostimme puiset
ikkunasäleiköt. Suuri osa oli alaosistaan jo täysin lahonnut.
Isoisoisäni sekä isoisäni ja isosetäni ovat kaikki olleet puuseppiä.
Viime vuosisadan alun työkaluilla mieheni sitten teki lahonneiden osien
tilalle uudet puuosat ja minä hioin ja maalasin.
Lopputuloksena
uudenveroiset ikkunasäleiköt. Harmi, ettei tullut napattua
ennen-kuvaa... Joku kyläläinen jopa kyseli, olemmeko maalanneet
ulkoseinätkin, kun muutos oli niin suuri.
Oliskos muuten kenelläkään hyvää vinkkiä kirsikkapuun juurien lahottamiseen (muu kuin dynamiitti)???
Yhden
päiväreissun teimme myös kylään nimeltä Kalavrita (Kalavryta). Se on
vuoristokylä, jolla on paljon historiallista merkitystä kreikkalaisille.
Sieltä alkoi Kreikan vapaustaistelu 1821 ja toisen maailmansodan aikaan
1943 se joutui myös joukkomurhan näyttämöksi, kun saksalaiset
teloittivat kaikki yli 14-vuotiaat miespuoliset kyläläiset (n.700).
Kävimme
lasten kanssa Kreikan vanhimmassa luostarissa, Mega Spileossa, joka
sijaitsee hiukan kylän ulkopuolella. Se on vaikuttavan näköinen, kallion
sisään rakennettu luostari.
|
Mega Spileo |
Luostaria kohtasi myös tragedia Kalavritan
joukkomurhan jälkeen. Saksalaiset hyökkäsivät myös sinne surmaten munkit
ja muut työntekijät heittämällä heidät alas ylhäällä näkyvältä
kalliolta.
|
Mega Spileo |
Kalavritaan pääsee Patraksesta helposti bussilla
(tosin vuoristoteitä pitkin matka kestää n. 2 tuntia). Toinen vaihtoehto
on hammasjuna (en tiedä onko tuo oikea suomenkielinen termi?). Se
lähtee aiemmin mainitsemani Aegion (Egio) läheltä, Diakofto-nimisestä
kylästä. Matka on muistaakseni n. 25km. Emme ole koskaan junalla
menneet, mutta katselin
YouTubesta pätkää, joka oli kuvattu tuolta reitiltä ja näytti kyllä kokeilemisen arvoiselta.
Kalavritan
reissun jälkeen olimme vielä muutaman päivän Platanoksessa, ennenkuin
palasimme taas Ateenaan. Ateena ei ole mielestäni mikään lapsiperheiden
lomakohde, siksi pyrimme aina viettämään siellä mahdollisimman vähän
aikaa. Mio ja Fanni halusivat kuitenkin käydä Akropoliksella, joten
yhtenä päivänä kiipesimme sitten sinne.
Olin jo etukäteen Suomessa etsinyt jotain aktiviteetteja lapsille Ateenassa. Bongasin netistä
Attican eläinpuiston
ja se osoittautuikin aivan mahtavaksi paikaksi. Kiertelimme siellä
lähes viisi tuntia ja kävimme myös delfinaariossa. Parasta lasten
mielestä oli ehdottomasti kissamakien aitaus, jossa apinoita pääsi
oikein silittämään.
|
Attican eläitarha |
Kävivätpä raitahännät oikein röyhkeiksikin.
Taistelua käytiin mm. pillimehusta:)
Tulipa pitkä postaus...
Terkkusin,
Ilona