maanantai 29. maaliskuuta 2010
Virvon varvon...
Olin eilen virpomassa, ensimmäistä kertaa elämässäni.
Minulle puettiin huivi ja isosiskon vanha hame. Kuuluvat kuulema asiaan. Minusta vähän hölmöä...
Isoveli ja isosisko ystävineen kävivät naapureidemme luona heiluttelemassa värikkäitä oksia! Niitä oli mukava katsella.
Mutta olihan tuo aika raskas reissu, enkä sitten jaksanut ihan loppuun asti sinnitellä hereillä...
...ehkä sitten ensi vuonna!
Mitja
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi elämä kun suloinen noita!!! =)
VastaaPoistaVoi miten söpö noita! Ihana!
VastaaPoistaIhana!
VastaaPoistaVoi pikku söpöliiniä!
VastaaPoistaVoi miten suloinen pieni noita!!
VastaaPoistaVoi hellunen, mikä ihana pikkunoita :))
VastaaPoistaOi voi pikkuista! Kyllä siinä on uni maittanut kaiken jännän jälkeen :)
VastaaPoistaIhana noitapoikanen :)
VastaaPoistaNiin söpöinen lapsukainen tummine silmineen!!
VastaaPoistaVoi hyvää päivää miten ihana virpoja =)
VastaaPoistaIhana! :)
VastaaPoistaVoi suloisuus! Meidänkin piti mutta...
VastaaPoistaSiis onko Mitja sittenkin poika? Luulin tytöksi, kun on vaaleanpunainen huivi päässä ja mekko :-) Kaveripiirissäni lisäksi sattuu olemaan Mitja-niminen nainen. Kyseistä nimeä taitaa kyllä olla miehilläkin...?
VastaaPoistaKylläpä on suloinen pieni virpoja :)!
VastaaPoistaMoikka vaan! Isommat sisarukset halusivat välttämättä pukea pikkuveljenkin noidaksi:) Niin, ja Mitja on siis tosiaan poika, kuten anonyymi tuossa veikkaili:) Vaaleanpunainen huivi sattui olemaan ensimmäinen, joka tuohon hätään löytyi. Ja isoveljelläkin oli virpomaan lähtiessä hame, joten pitihän se toki Mitjallakin olla:)
VastaaPoistaVoi suloista virpojaa. Meidan puolitoistavuotias ei suostunut trulliksi, paatti etta hanen naamaansahan ei kylla naamailla eika mitaan huiveja laiteta. Jai sitten kotiin kun isoveljet kavivat naapureilla. Kerkeaahan sita.
VastaaPoista