sunnuntai 25. syyskuuta 2016

No heipä hei! Eräänlaista käsityötä..

Eipä ole tainnut näin pitkää taukoa tämän blogin historiassa vierähtää! Vietimme loppukesästä kuukauden perheemme ja vanhempieni kanssa Kreikassa sukuloimassa ja Suomeen palattua alkoikin arki täysillä töineen yms.. Ei ole juurikaan jäänyt aikaa ompeluille tai blogille.


Vaikken Kreikassa ompelemaan pystynytkään, niin remonttia teimme siellä käsityön merkeissä. Viimeksihän kunnostimme mieheni kanssa isäni lapsuudenkodin puiset ikkunasäleiköt. Tällä kertaa päällystimme talolta vessaan johtavan polun kivillä.


Koska talo on jo useamman vuoden ollut ilman ympärivuotisia asukkaita, saa tullessa aina ensitöikseen raivata tiensä talolle kasvillisuuden läpi. Siksi suunnitelmissa onkin vähitellen uusia alkuperäiset pihojen ja polkujen kivipäällysteet, jotka estäisivät kasvillisuutta valtaamasta tonttia. Yllä olevassa kuvassa oksasakset ovat jo tehneet päivän verran töitä:)


Suurin osa työstä oli taas kerran nimenomaan käsityötä, sillä autolla ei tuonne pihaan asti pääse. Jouduimme ensin kaivamaan vanhan kivipäällysteen esiin n. 10cm:n maakerroksen alta. Ylimääräisen maa-aineksen lapioimme tuohon kuvassa näkyvään lastenammeeseen ja niitä sitten kannoimme kymmeniä yläpihalta alapihan puutarhaan.


Sen jälkeen kaivoimme myös kaikki esiin tulleet kivet ylös. Ja voin kertoa, että sieltä löytyi jos jonkinlaisia rumia öttiäisiä, joihin ei kyllä kotosuomessa törmää...


Tähän pisteeseen asti pääseminen vaati useamman päivän työn, mutta vihdoinkin olimme saaneet kivet ylös, kasvit kaivettua juurineen ylös ja pinnan tasoitettua.


Sitten alkoikin armoton kivien pesu. Niitä tuli pestyä satoja..


Vihdoinkin päästiin itse asiaan eli päällystämiseen. Pohjalle noin viiden sentin kerros sementtiä, johon kivet sitten upotettiin. Tarkkaa oli tietysti valita sopivan paksuisia kiviä, jotta lopputulos olisi tasainen.


Sementin vatkaaminen Kreikan keskipäivän auringossa ei ehkä ollut sitä miellyttävintä puuhaa. Samainen vauvanamme toimi sementtiastiana ja vatkaaminen tapahtui ensin käsin lapiolla ja sen jälkeen poraan kiinnitetyllä vatkaimella. Järeämmät laitteet eivät tullet kyseeseen, koska talon sähköt ovat jostain vuodelta papu.. Tämä homma ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna siihen, kun jouduimme raahaamaan sementti- ja hiekkasäkit käsin tuonne yläpihalle. Säkit painoivat 25kg kappale ja niitä oli varmaan nelisenkymmentä. Mieshän tietysti teki suurimman työn ja homman jälkeen olkapää oli täynnä isoja vesikelloja.


Vähitellen päästiin kuitenkin hommassa eteenpäin ja työhön löytyi hyvä rytmi. Onneksi sattui myös pari viileämpää päivää kohdalle, mikä helpotti työntekoa.


Tien pituus oli kokonaisuudessaan n. kymmenen metriä.


lopuksi vielä kivien väliset kolot täytettiin sementillä ja kivet pestiin puhtaaksi. Valitettavasti viimeiseksi kuvaksi jäi tämä, jossa tie on kuvattu ennen pesua, mutta hieno siitä siis tuli.


Tien tekeminen vei valitettavasti kuitenkin niin paljon aikaa, ettemme oikein tällä reissulla muuta ennättäneet korjaamaan. Tässä näkyy hiukan tuo kasvillisuuden määrä, jota yritimme hiukan karsia..


Alapihan perältä löytyy alue, joka on kasvanut umpeen kolmen metrin korkuista vadelmaa. Varret ovat paksuja ja piikit tunkeutuvat paksumpienkin työhanskojen läpi. Tällä kertaa saatiin noin neliön pätkä sitä karsittua. Ensi kerralla otan mukaan jotai myrkkyä ja yritän sillä...

Toki ehdimme reissussa myös rentoutua ja loma sujui kaiken kaikkiaan erinomaisen hyvin. Tosin rusketusrajat olivat mielenkiintoiset; kumisaappaan, t-paidan ja suomalaiseen tapaan paidan helman ja alas liukuneen housunvyötärön rajat:)

Vähän olen tässä kiireen keskellä jotain ehtinyt ompelemaankin. Niistä sitten seuraavaksi.

Terkuin,
Ilona

2 kommenttia:

  1. Huh mikä homma, mutta kaunis kiveys tuli! Aikamoista käsityötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, hommaa kyllä oli, mutta samalla saivat vatsamakkaratkin kyytiä:) Ja lopputulokseen ollaan kyllä tyytyväisiä.

      Poista