Lomareissu ja vinkkejä Kreikkaan matkustaville

Lupailin postausta lomamatkastamme ja samalla vinkkejä muille kreikanmatkaajille vaikka ensi kesäksi.
 
Vietimme tosiaan koko heinäkuun isäni synnyinmaassa Kreikassa. Perheemme lisäksi matkalle tulivat myös vanhempani. Isäni käy Kreikassa vuosittain, mutta meidän 5-henkisen perheen reissaaminen on sen verran tyyristä puuhaa, ettei meillä siihen joka kesä ole mahdollisuutta. Niinpä olinkin tyytyväinen kun lentoja etsiskellessäni törmäsin Norvegianin edullisiin hintoihin. Helsinki-Ateena lennot olivat edullisimmillaan 49€ ja koko perheemme lennot maksoivat yhteensä n. 750€ (sisältäen matkalaukut, peruutusturvat, paikkavaraukset yms..). Itse lentoyhtiöstä ja koneista ei ole mitään huomautettavaa, kaikki toimi hyvin, ei voi kuin suositella!

Pari päivää hengähdimme ensin Ateenassa, ennenkuin jatkoimme matkaa pieneen kylään nimeltä Selianitika. Selianitika (A) sijaitsee Peloponnesoksen nimimaalla n. 30 km:n päässä Patraksen satamakaupungista.

Kuva netistä

Ateenasta sinne pääsee helposti linja-autolla. Ateenasta lähtee busseja Patrakseen n. 30 minuutin välein. Bussi pysähtyy Aegion (Egio) kaupungissa, josta on mahdollista ottaa paikallisbussi Selianitikaan. Me päädyimme taksiin, joka veloitti huimat 10€:) Bussi olisi varmaan tullut kalliimmaksi. Bussimatka Ateenasta Aegioon kestää n. 2 tuntia.

Selianitika illansuussa

Hotellin oli jo varannut etukäteen Suomesta käsin. Meilasin suoraan useampaan hotelliin ja päädyimme lopulta Kanelli Beach:iin. Neljän hengen huone maksoi 60€/yö ja hintaan sisältyi aamiainen. Hotellissa oli myös uima-allas, mikä oli lasten kannalta kiva. Rannalle taas ei tarvinnut kuin kävellä tien yli. Joka päivä tuli käytyä sekä meressä että altaassa.

Selianitikan uimaranta

Selianitika on reilun tuhannen asukkaan kylä, jossa lomailee pääasiassa kreikkalaisia. Niinpä siitä ei ole päässyt kehkeytymään mitään turistirysää (joita me pyrimme välttelemään). Löysimme myös ihanan ravintolan, jossa söimme päivittäin. Annokset maksoivat n. 6-8€ ja olivat sen verran isoja, että esim. kolmelle lapselle riitti hyvin yksi annos. Ravintola tuotti myös itse oman viininsä, eikä ravintoloitsija laskuttanut siitä lainkaan (kuulema talon tapa)!!! Aterian päätteeksi saimme joka kerta myös joko jäätelöt tai vesimelonia ilmaiseksi. Hyvä ravintola on Kreikassa helppo bongata niin, että seuraa vaan, minne paikalliset menevät syömään.

Kymmenen rantapäivän jälkeen jatkoimme bussilla matkaa Patrakseen. Siellä teimme vähän ruoka- sekä remonttitarvikeostoksia ja jatkoimme matkaa isäni kotikylään Platanokseen. Se sijaitsee n. 30km Patraksesta sisämaahan päin.

Platanos, kotitalon portilta

Platanos on pieni n. 15 asukkaan vuoristokylä. Kesällä siellä on toki enemmänkin ihmisiä, kun lomalaisia tulee lapsuudenkoteihinsa kesänviettoon.

Meidän kaksiviikkoinen kului lähinnä remontin merkeissä. Kunnostimme puiset ikkunasäleiköt. Suuri osa oli alaosistaan jo täysin lahonnut. Isoisoisäni sekä isoisäni ja isosetäni ovat kaikki olleet puuseppiä. Viime vuosisadan alun työkaluilla mieheni sitten teki lahonneiden osien tilalle uudet puuosat ja minä hioin ja maalasin.

Lopputuloksena uudenveroiset ikkunasäleiköt. Harmi, ettei tullut napattua ennen-kuvaa... Joku kyläläinen jopa kyseli, olemmeko maalanneet ulkoseinätkin, kun muutos oli niin suuri.

Oliskos muuten kenelläkään hyvää vinkkiä kirsikkapuun juurien lahottamiseen (muu kuin dynamiitti)???

Yhden päiväreissun teimme myös kylään nimeltä Kalavrita (Kalavryta). Se on vuoristokylä, jolla on paljon historiallista merkitystä kreikkalaisille. Sieltä alkoi Kreikan vapaustaistelu 1821 ja toisen maailmansodan aikaan 1943 se joutui myös joukkomurhan näyttämöksi, kun saksalaiset teloittivat kaikki yli 14-vuotiaat miespuoliset kyläläiset (n.700).

Kävimme lasten kanssa Kreikan vanhimmassa luostarissa, Mega Spileossa, joka sijaitsee hiukan kylän ulkopuolella. Se on vaikuttavan näköinen, kallion sisään rakennettu luostari.

Mega Spileo

Luostaria kohtasi myös tragedia Kalavritan joukkomurhan jälkeen. Saksalaiset hyökkäsivät myös sinne surmaten munkit ja muut työntekijät heittämällä heidät alas ylhäällä näkyvältä kalliolta.

Mega Spileo

Kalavritaan pääsee Patraksesta helposti bussilla (tosin vuoristoteitä pitkin matka kestää n. 2 tuntia). Toinen vaihtoehto on hammasjuna (en tiedä onko tuo oikea suomenkielinen termi?). Se lähtee aiemmin mainitsemani Aegion (Egio) läheltä, Diakofto-nimisestä kylästä. Matka on muistaakseni n. 25km. Emme ole koskaan junalla menneet, mutta katselin YouTubesta pätkää, joka oli kuvattu tuolta reitiltä ja näytti kyllä kokeilemisen arvoiselta.

Kalavritan reissun jälkeen olimme vielä muutaman päivän Platanoksessa, ennenkuin palasimme taas Ateenaan. Ateena ei ole mielestäni mikään lapsiperheiden lomakohde, siksi pyrimme aina viettämään siellä mahdollisimman vähän aikaa. Mio ja Fanni halusivat kuitenkin käydä Akropoliksella, joten yhtenä päivänä kiipesimme sitten sinne.

Olin jo etukäteen Suomessa etsinyt jotain aktiviteetteja lapsille Ateenassa. Bongasin netistä Attican eläinpuiston ja se osoittautuikin aivan mahtavaksi paikaksi. Kiertelimme siellä lähes viisi tuntia ja kävimme myös delfinaariossa. Parasta lasten mielestä oli ehdottomasti kissamakien aitaus, jossa apinoita pääsi oikein silittämään.

Attican eläitarha

 Kävivätpä raitahännät oikein röyhkeiksikin.

Taistelua käytiin mm. pillimehusta:)

Tulipa pitkä postaus...

Terkkusin,
Ilona