Ystävän pikkumiehelle

Pienelle ukkelille ompelin tämän koossa 74cm.

Kaava: Ottobre 4/10 Papana

Kankaat joustofroteeta

Karsastava kroko ensikertaa vaatteessa:)

Ilona

Kokeilussa Alina

Luulin jo, että päiväkotikaverien synttärikutsut jäisivät loman alun myötä kesätauolle, mutta tällä viikolla on luvassa vielä yhdet kemut. Synttärisankari on 6-vuotias tyttö ja lahjakokeiluun pääsi tällä kertaa Mekkotehtaan Alina. Siitä tuli heti minun uusi lemppari!

Fanni ei suostunut malliksi, joten henkarikuvilla mennään... Mekko on ommeltu ohuesta ryppyfarkkukankaasta.

 Rullapäärmeellä huoliteltu helma on aivan ihana! Näitä lisää! Helman alempi rimpsu kierrätettyä ruusupuuvillaa.

Etukappale Eurokankaan palalaarilöytö, olisikohan ollut Momon puuvillaa...? Pitsiäkin löytyi juuri sopiva pätkä.

Mekko takaa.

Vuorin pallopuuvilla niinikään Eurokankaan laarista.

Ja yhteensopiva pinnipaketti sujahtaa myös pakettiin.

Mekosta tuli niin ihana, että Fannille pitää ommella samanlainen, ehkä hiukan eri sävyillä höystettynä. Tuo ryppyinen farkkukangas on vaan niin hyvä kesämateriaali, kun ei tarvitse silitellä pesun jälkeen:)

Mukavaa viikkoa!
Ilona

Ihana Riine ja ihanammat viittomakielen jatkokurssilaiset!

Muuttotouhut ja työt vievät nyt kaiken ylimääräisen ajan, joten postailut ovat jääneet väliin.

Aloitan nyt ensin kiittämällä ihanaa työväenopiston viittomakielen jatkoryhmääni! Kurssi päättyi jo huhtikuussa ja sain ryhmältä ihania tulppaaneja ja kortin. Tänään kun pakkailin laatikosta tavaroita, törmäsin tuohon samaiseen korttiin, joka oli vielä kuoressaan. Ajattelin nakata kuoren roskikseen, mutta kun otin kortin kuoresta oli yllätys suuri kun sieltä tipahti 50 €:n lahjakortti Eurokankaaseen!!! Lahjakortin valkoinen selkäpuoli oli naamioitunut niin ovelasti kuoreen, etten ollut sitä korttia lukiessani huomannut. Eli SUURET KIITOKSET ihanasta lahjsta, josta en tajunnut kiittää, kun en tiennyt sen olemassaolosta! Tiedän, että ainakin joku teistä käy täällä välillä kurkkimassa, joten toivon, että kiitokseni tavoittaa ainakin osan teistä!

Ja lisää ihanuuksia. Minäkin sain viime tiistaina vihdoinkin oman Mekkotehdas-opukseni. Ja pitää kyllä sanoa, että rahoille sai roppakaupalla vastinetta! Ensimmäisenä pääsi kokeiluun Riine.

Tämä mekko lähti naapurin tytölle tänään synttäripaketin muodossa.

Helmaröyhelö, kaarrokkeen vuori ja hihat: Eurokangas

Ruusupuuvilla: Vintageverho

Kaarroke: Kierrätyslakana

Takana päällystetyt napit.

Ompelukärpänen puraisi ja pakettiin lähti kaveriksi myös hattu

sekä sävysävyyn pinnit ja pompulat.

Ja Fanninkin piti saada omansa.

Lila kukkakangas Mary Barker/Jättirätti

Vihreät kankaat: Eurokangas

Tuosta meidän elohiirestä on aika haasteellista napata kuvia, kun neiti ei pysy hetkeäkään paikallaan...

Minulla ei ollut aikaa tehdä mekosta koeversiota, mutta olisi tosiaan pitänyt noudattaa kirjan vinkkiä ja tehdä yhden koon verran pienempi. Hiukan tippuu nyt toiselta olalta alas, mutta meneepähän ensi vuonnakin. Ja sormet syhyävät jo aloittelemaan seuraavaa mekkoa, kuinkahan meidän muuton käy...?

Terkuin,
Ilona

Kuulumisia ja jotain pikkuväkertelyjä

Meillä on mahtunut viime viikkoihin kiirettä, iloa, muutoksia ja vähän suruakin. Asunnon saimme myytyä jo ennen ensimmäistä näyttöä, joten nyt sitten pakkaamme kovalla kiireellä. Muutamme siis tuohon kerrosta alemmas neliöön.

Kiireen keskellä ehdimme kuitenkin viettää Fannin 5-vuotissynttäreitä. Väkertelin kaikille synttärivieraille kotiinviemisiksi pinnit ja ponnarilenksut.

Tarkoituksena oli ostaa kaupasta jotain pieniä lahjapusseja, mutta ne unohtuivat kaiken kiireen keskellä. Ompelin pussit sitten nopeasti puuvillasta ja pinnipaketin lisäksi sinne sujahti myös tikkari.

Lapsilla oli taas yhdet kaverisynttärit ja viemisiksi lähti tällä kertaa vaalean turkoosi mansikkamekko. Kangas on todellisuudessa vähän tummempi.

Kaveriksi lähti pinnipaketti.

Torstaina jouduimme suureksi suruksemme luopumaan meidän 16-vuotiaasta kissavanhuksesta. Munuaisvika oli edennyt siihen vaiheeseen, ettei vaihtoehtoja enää ollut. Eläinlääkäri tuli meille kotiin nukuttamaan kissan lasten ollessa hoidossa. Iltapäivällä pidimme sitten hautajaiset. Outoa, kun perheessä ei ole enää kissaa...

Ilona

Pusero minulle

Moikka vaan pitkästä aikaa. Ompelut ja bloggaaminen ovat olleet tauolla ja tulevat varmaan jonkun aikaa vielä olemaan. Olemme myymässä asuntoa ja siihen liittyy jos jonkinlaista hommaa. Kiikarissa on alakerran neliö, saa nähdä miten käy...

Pääsiäisviikonloppuna blogitreffien jälkeen iski kuitenkin ompeluinspis, mutta en millään osannut päättää mitä ompelisin ja kenelle. Mio sitten ehdotti, että ompele jotain itsellesi.

Kaivoin kaapista kauan kaapissa pyörineen trikoon ja Ottobren naisten t-paitakaavan ja lopputulos oli tämä.

Kaavaa vähän muokkailin ja pidensin. Retrohenkinen trikoo löytyi Eurokankaasta varmaan pari vuotta sitten palalaarista ja on todellisuudessa enemmänkin petroolin värinen.

Eteen lisäsin neppilistan, ettei tulisi pyjamafiilis... Tästä tuli kyllä tosi mieleinen ja onneksi trikookin tuntuu aika laadukkaalta, joten kestää käyttöä.


Taitaa muuten olla ensimmäinen kerta kun paljastan pärstänikin näin julkisesti...
Terkuin,
Ilona

Vihdoinkin sitä vihreää

Torstaina ajoin puutarhaliikkeeseen ja ostin parvekkeelle vihreää piristystä.

Helmililjat pääsivät kynttilälyhtyyn...

... ja minikasvihuoneeseen.

Muratit löysivät paikan vanhasta naulatehtaan puulaatikosta.

Orvokit mahtuivat juuri ja juuri isoon emalikattilaan.

Narsissit pääsivät vakiopaikalleen vanhaan puiseen työkalupakkiin.

Uutena tuttavuutena kukkakauppa Vivahteesta ostettu isolehtinen lankaköynnös.

Viikon verran se on meillä ollut, päivät parvekkeella ja yöksi olen varoiksi vielä nostanut sisälle. Tuntuu, että se kasvaa ihan silmissä. Kävin ostamassa viikolla toisenkin ja luulenpa, että meille kotiutuu ensi viikolla vielä kolmaskin, sen verran kivalta ja tuuhealta se näyttää niihin pienilehtisiin verrattuna.

Näiden keväisten kuvien myötä toivotan takatalven sinne, missä pippuri kasvaa ja teille kaikille

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Ilona

Parvekkeen uudet tyynyt

Pari viikkoa sitten ompelin parvekkeelle uudet istuintyynyt.

Parvekkeella on kaksi klaffituolia, jotka nekin kaipaisivat uutta ilmettä maalisudilla, mutta ehkä sitten kun ilmat vähän lämpenevät.

Molempiin vähän erilaiset päälliset. Sain tuhlattua näihin kulahtaneita farkkukankaita. Eipä haittaa, jos auringonpaahteessa haalistuvat lisää.

Toiseen vähän tilkkua...

toiseen röyhelöä...

Istuintyynyissä itse päällystetyt napit...

...samoissa sävyissä kuin tyynyjen tilkut.

Ovat ehkä turhan romanttiset minun makuuni, mutta eipä haittaa:) Odottelen malttamattomana, että saan parvekkeelle vähän vihreääkin kasvien muodossa, mutta pitää odotella vielä noiden yöpakkasten yli.

Pahoittelen kovasti, etten ole ehtinyt kovasti kommentoimaan, mutta meillä lapset ovat jatkuvasti sairaana... Lukemassa olen kuitenkin piipahdellut.

Ilona